Väestöliitto · 2026

Vauvarahasto –
maailman kunnianhimoisin
perhepolitiikka

Vauvarahasto on Väestöliiton ehdotus Suomen syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi. Jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle avataan 5 000 euron osuus rahastoon – varat vapautuvat käyttöön silloin, kun lapsi itse saa oman lapsen. Kansainvälisesti ainutlaatuinen malli pohjautuu tutkimustietoon taloudellisten kannustimien syntyvyysvaikutuksesta.

Tutustu konseptiin → Tue aloitetta

1,30

Kokonaishedelmällisyys Suomessa 2025

−⅓

Syntyvyyden lasku vuoden 2010 tasoon nähden

2,1

Väestön uusiutumiseen tarvittava taso

38 800 €

Vauvarahaston tuki kolmilapsiselle perheelle

Tutustu kokonaisuuteen

Mitä Vauvarahasto sisältää?

Osa 1–2

Ongelma & syyt

Syntyvyys on laskenut historiallisiin lukemiin. Miksi näin käy – ja miten tulot liittyvät siihen?

Osa 3

Perhepolitiikan historia

Suomi on aina ollut edelläkävijä. Vauvarahasto jatkaisi tätä perinnettä 2020-luvulla.

Osa 4

Vauvarahasto-konsepti

5 000 € sijoitetaan jokaisen lapsen puolesta. Miten se toimii – ja kuinka paljon se vaikuttaa?

Tue aloitetta

Allekirjoita & jaa

Vauvarahasto tarvitsee laajan tuen. Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta.

Osa 6

Media & working group

Press coverage and the expert team behind the Baby Fund.

Ongelma & syyt

Suomen syntyvyys on laskenut historiallisiin lukemiin. Miksi näin tapahtuu – ja mitä sille voidaan tehdä?

Osa 1 · Ongelma

Syntyvyys on kriisissä – Suomi laskun kärkimaa

Suomen syntyvyys on laskenut kolmanneksella vuosituhannen alusta – EU:n jyrkin lasku. Vuonna 2024 saavutettiin aallonpohja: kokonaishedelmällisyysluku 1,25, joka jäädessään trendiksi tarkoittaisi joka kolmannen toivotun lapsen jäämistä haaveeksi.

Klikkaa äännistääksesi ▶

Puuttuva sukupolvi

~ 0

lasta syntynyt yhteensä vähemmän vuoden 2010 jälkeen

Laskettu soveltamalla vuoden 2010 ikäryhmäkohtaisia hedelmällisyyslukuja (15–49 v.) vuosien 2011–2025 naisväestöön ja vertaamalla laskennallisia syntymäodotteita toteutuneisiin syntymiin. Lähde: Tilastokeskus.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa (TFR) – historiallinen kehitys

1,87

Huippuvuosi 2010

Vuosisadan alussa syntyvyys nousi kaikkien lapsilukujen kohdalla, ja oli korkeimmillaan vuonna 2010.

1,30
TFR 1,25 aallonpohja 2024
Vuonna 2024 kirjattiin historian alhaisin luku 1,25 ja sen jälkeen syntyvyys on ollut hyvin alhainen, 1,3 paikkeilla. Lasku on ollut Euroopan nopeimpia.

−⅓

Syntyvyyden lasku vuoden 2010 huipusta

Suomalaiset haluavat keskimäärin noin kaksi lasta – mutta yhä harvempi saavuttaa tavoitteensa. Syntyvyyden kuilu tarkoittaa vuosittain kymmeniätuhansia toivottuja lapsia, jotka jäävät haaveiksi.
Perhebarometri 2022

7 / 27

Sijalla EU:n alhaisimpia 2024

Suomi oli vuonna 2024 EU:n 7. matalin syntyvyysmaa (1,25), alle EU-keskiarvon 1,34.
Eurostat, 2024

Investoiminen lapsiin on taloudellisesti perusteltua: Syntyvyyden kriisin pitkän aikavälin kustannukset ylittävät selvästi tarvittavat panostukset. Julkinen tuki virtaa nyt nuoremmilta sukupolvilta vanhemmille – tarvitaan myös panostusta tuleviin sukupolviin.

Osa 2 · Syyt

Miksi syntyvyys laskee – ja tulojen merkitys

Syntyvyyden kriisi on moniulotteinen ilmiö. Ihmiset haluaisivat enemmän lapsia kuin he lopulta saavat. Tällöin este on usein rakenteellinen ja taloudellinen – ei pelkästään arvokysymys.

💰

Taloudelliset esteet

Lapsen saaminen ja kasvattaminen on merkittävä taloudellinen investointi. Asumiskustannukset, ansiotason menetys vanhempainvapaalla ja epävarmuus tulevasta jarruttavat perheellistymistä.

⏰

Myöhentynyt perheellistyminen

Kouluttautuminen, urakehitys ja asunnon hankinta siirtävät perheen perustamista. Mitä myöhemmin aloitetaan, sitä enemmän biologiset tekijät rajoittavat lapsilukua.

🧬

Täyttymättömät haaveet

Suomalaisten miesten ja naisten ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi – mutta yhä useampi jää tavoitteestaan.

Tulojen ja syntyvyyden yhteys

Tuloerot näkyvät lastensaannissa

Korkeatuloiset suomalaisparit saavat esikoisensa huomattavasti todennäköisemmin kuin saman ikäryhmän matalatuloiset. Taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisistä esteistä erityisesti ensimmäisen lapsen hankinnalle.

Riittävän suuri kannustin ratkaisee

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat syntyvyyteen suhteessa niiden kokoon – mitä suurempi kannustin, sitä suurempi vaikutus. Vauvarahasto on rakennettu tämän logiikan pohjalle.

Perhepolitiikan historia

Suomi on aina ollut perhepoliittinen edelläkävijä. Vauvarahasto jatkaisi tätä kunniakasta perinnettä.

Osa 3 · Historia

Suomi on aina ollut perhepoliittinen edelläkävijä

Pohjoismaat – ja Suomi erityisesti – ovat historiallisesti johtaneet perhepolitiikan kehitystä maailmassa. Meillä on sekä perinne että rohkeus olla innovaatioiden kärjessä.

Historiasta nykypäivään
Suomalainen vauva 1940-luvulla ja 2020-luvulla – sama unelma, uusi mahdollisuus.

1937

Äitiyspakkaus

Suomi lanseerasi maailman ensimmäisen äitiyspakkauksen – fyysisen paketin, joka sisälsi kaikki tarvittavat tavarat vastasyntyneen hoitoon. Innovaatio herätti kansainvälistä ihastusta ja on edelleen ainutlaatuinen.

1948

Lapsilisä

Universaali lapsilisä otettiin käyttöön kaikille alle 16-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tavoitteena oli tasata lapsiperheiden taloudellista taakkaa koko yhteiskunnan voimin.

1974

Isyysvapaa

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa ottamassa käyttöön isälle suunnatun vanhempainvapaan. Tasa-arvoinen vanhemmuus kirjattiin yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi.

1985

Kotihoidontuki

Kotihoidontuki mahdollisti vanhemmille jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta päivähoitoon siirtymisen sijaan – lisäten perheiden valinnanvapautta.

1996

Subjektiivinen päivähoito-oikeus

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia – ei enää vain työssäkäyvien vanhempien lapsia. Uudistus vahvisti lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja vapautti vanhemmat tekemään työ- ja perhevalintoja joustavammin.

2022

Perhevapaauudistus

Pohjoismaisten mallien innoittamana toteutettiin mittava perhevapaauudistus, joka jakoi vapaat tasaisemmin vanhempien kesken ja lisäsi joustoa perheille.

2027 →

Vauvarahasto – seuraava askel?

Miksi Suomi ei voisi olla perhepoliittisen innovaation kärjessä 2020-luvulla? Vauvarahasto jatkaisi historiallista perinnettä – mutta uudella, taloustieteeseen pohjautuvalla logiikalla. Maailman ensimmäinen sijoituspohjainen syntyvyysohjelma.

Vauvarahasto – miten se toimii?

5 000 € sijoitetaan jokaisen lapsen puolesta syntymähetkellä. Näin konsepti rakentuu.

Osa 4 · Konsepti

Vauvarahasto – mitä ehdotetaan?

Perusidea yhdellä lauseella

Valtio avaa jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle 5 000 euron osuuden rahastoon. Varat sijoitetaan ja kasvavat vuosikymmeniä – ja vapautuvat käyttöön ainoastaan silloin, kun lapsi itse saa oman lapsen Suomessa. Ylisukupolvinen rakenne tekee mallista kansainvälisesti ainutlaatuisen.

👶

Lapsi syntyy

5 000 € korvamerkataan jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle syntymähetkellä.

📈

Sijoitus kasvaa

Varat sijoitetaan markkinaindeksiin. Tavoitteena 4,75 % realituotto vuodessa (6 % bruttotuotto, 1,25 % inflaatio-odotus).

💰

Vauvabonuksen lunastus

Varat lunastetaan ainoastaan, kun henkilö saa lapsen Suomessa. Kannustin on suuri ja konkreettinen.

🔄

Käyttämättömät varat kiertävät

Mikäli lapsia ei synny ennen 45 ikävuotta, varat palautuvat Vauvarahastoon uusille lapsille.

Kolme periaatetta

① Kohdistuu ensimmäiseen

Suurin kannustin on ensimmäisessä lapsessa, jossa kynnys on korkein.

② Riittävän suuri

Kannustin on mitoitettu vaikuttamaan – ei kosmeettinen lisä vaan elämää muuttava summa.

③ Aikaistaa perheellistymistä

Malli ohjaa perheen perustamista aiempaan ikävaiheeseen, mikä kasvattaa toteutunutta lapsilukua.

Bonusten koko per vanhempi (4,75% realituotto, 6% bruttotuotto)

Ensimmäinen lapsi

13 000

euroa per vanhempi

Maksetaan 70% rahaston kertyneestä arvosta ensimmäisen lapsen syntyessä. Suurin yksittäinen kannustin – elämää muuttava summa nuorelle perheelle.

Toinen lapsi

3 700

euroa per vanhempi

Maksetaan 70% jäljellä olevasta rahaston arvosta toisen lapsen syntyessä. Merkittävä kannustin myös toiseen lapseen.

Kolmas lapsi

2 700

euroa per vanhempi

Maksetaan loput rahaston jäljellä olevasta arvosta kolmannen lapsen syntyessä. Kolmannen lapsen kynnys madaltuu merkittävästi.

Kolmen lapsen perheelle yhteensä (molemmat vanhemmat)

*Viitteellinen laskelma · 19 400 € per vanhempi · inflaatiokorjattu

38 800 €

💬

"Siinä missä äitiyspakkaus syntyi suomalaisesta tarpeesta ja levisi maailmalle, Vauvarahasto voisi olla seuraava kansainvälisesti kiinnostava suomalainen perhepolitiikan innovaatio."

Tiina Ristikari · Toimitusjohtaja, Väestöliitto

💬

"Kyse ei ole niinkään haluttomuudesta, vaan taloudellisesta epävarmuudesta, joka lykkää tai pahimmillaan estää päätöksen. Oikein kohdennettu taloudellinen tuki vaikuttaa syntyvyyteen."

Anna Rotkirch · Tutkimusprofessori, Väestöliitto

Mallinnettu vaikutus

Ennustetut syntyvyysvaikutukset

Lähde: Agenttipohjainen mallinnus rekisteriaineiston pohjalta – Väestöntutkimuslaitos & Stepan Zaretckii, 2026

Mallinnettu vaikutus kokonaishedelmällisyyteen (2024–2076)

Vauvarahasto

Ei toimenpiteitä

Ennustetut lisäsyntymät Vauvarahastolla (2027–2076)

Huom. Syntymien määrään vaikuttaa myös hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä eri vuosikymmeninä.

Lisäksi

Väliaikainen ratkaisu – vauvabonuksia noin 20 vuoden ajan

Vauvarahaston vaikutus alkaa näkyä vasta sukupolven päästä. Siksi ehdotamme noin 20 vuodeksi uutta perhe-etuutta: nykyvanhemmille maksettavat syntymäbonukset kolmesta ensimmäisestä lapsesta. Välitön ratkaisu luo sillan siihen asti, kunnes Vauvarahaston varat alkavat vaikuttaa.

Syntymäbonusten koko per lapsi

Ensimmäinen lapsi

5 000

euroa per lapsi

Suurin syntymäbonus – tukee erityisesti esikoisen hankkimista ja madaltaa kynnystä perheellistymiseen.

Toinen lapsi

2 000

euroa per lapsi

Merkittävä kannustin myös toiseen lapseen.

Kolmas lapsi

500

euroa per lapsi

Bonus maksetaan kolmannesta lapsesta.

Kolmen lapsen perheelle yhteensä

*Väliaikainen etuus noin 20 vuodeksi

7 500 €

🤝

Yhteistyössä

Väestöliitto & Sitra

Sitra on rahoittanut mallin kehitystä osana pyrkimystään rakentaa kestävää ja uudistumiskykyistä Suomea.

💚

Lapsitoiveet

Lapsitoiveiden toteutuminen

Madalletaan taloudellista kynnystä perheellistymiseltä ja mahdollistetaan lapsitoiveiden toteutuminen.

🤝

Sukupolvisopimus

Uusi sukupolvisopimus

Sukupolvet ylittävä politiikka, jossa myös tuleviin sukupolviin panostetaan riittävästi. Investoiminen lapsiin on taloudellisesti perusteltua, sillä syntyvyyden laskun pitkän aikavälin kustannukset ylittävät selvästi tarvittavat panostukset.

🇫🇮

Perhemyönteinen

Perhemyönteinen Suomi

Rakennetaan Suomesta jälleen maailman paras paikka perustaa perhe ja kasvattaa lapsia.

🌍

Suunnannäyttäjä

Suunnannäyttäjä maailmalle

Suomi perheystävällisen politiikan edelläkävijänä ja kansainvälisen syntyvyysdialogin veturi.

Vauvarahaston aikajana

Miten ohjelma etenee vaiheesta toiseen – ja mitä rahavirrat tarkoittavat eri aikakausina.

Osa 4.5 · Aikajana

Neljä vaihetta, yksi Vauvarahasto

Vauvarahasto on kaksivaiheinen ohjelma: väliaikainen ratkaisu tukee nykyvanhempia heti, ja ylisukupolvinen rahasto alkaa maksaa kasvaneita bonuksia seuraavalle sukupolvelle noin 20 vuoden kuluttua.

Vaihe 1

2027

Käynnistys

Jokaiselle vastasyntyneelle korvamerkitään 5 000 € rahastoon. Väliaikaiset syntymäbonukset otetaan käyttöön.

Vaihe 2

2027–2046

Väliaikaisvaihe

Valtio maksaa suoria syntymäbonuksia (5 000 € / 2 000 € / 500 €) ja sijoittaa 5 000 € jokaisesta vauvasta rahastoon. Rahasto kasvaa korkoa korolle. Syntyvyys nousee ~1,6:een.

Vaihe 3

2046–2062

Siirtymä

Ensimmäiset rahastonsaajat saavat omia lapsia – rahaston maksut käynnistyvät ja kasvavat. Väliaikaiset bonukset vähenevät asteittain.

Vaihe 4

~2062 →

Täysi Vauvarahasto

Väliaikaiset bonukset poistuvat. Vanhemmille maksetaan ~13 200 € / ~3 900 € / ~2 800 € lapsesta. Rahasto lähestyy omavaraisuutta. Syntyvyys ~2,0.

Simuloitu arvio · Miljoonaa euroa / vuosi

Rahavirrat 2027–2075

Klikkaa käynnistääksesi ▶

Valtion vuosikustannus (sijoitukset + bonukset)

Rahaston maksut vanhemmille

Kokonaishedelmällisyysluku (KHL, alainen kaavio)

325 M€

Keskimääräinen vuosikustannus
2027–2075

~2,0

Ennustettu kokonaishedelmällisyys
täyden Vauvarahaston myötä

~2062

Arvioitu vuosi, jolloin rahasto
lähestyy omavaraisuutta

Lähde: Väestöliitto, Heino ym. (2026). Kaavion arvot ovat suuntaa-antavia ja perustuvat työpaperin kustannus- ja vaikuttavuussimulaatioihin. Tarkat vuosittaiset luvut riippuvat toteutuneesta syntyvyydestä ja markkinatuotoista.

Usein kysytyt kysymykset

Vastauksia yleisimpiin Vauvarahastoa koskeviin kysymyksiin.

UKK · Vauvarahasto

Kysymyksiä & vastauksia

Päivitämme tätä listaa viestintäkampanjan edetessä.

Suomen syntyvyys on laskenut lähes kolmanneksella vuoden 2010 jälkeen, ja lasku on ollut EU:n jyrkin. Lasku johtuu erityisesti siitä, että esikoisia syntyy myöhemmin tai ei lainkaan. Tällä hetkellä korkeatuloiset suomalaiset parit saavat esikoisen huomattavasti todennäköisemmin kuin matalatuloiset saman ikäryhmän parit kaikissa ikäryhmissä. Vauvarahasto madaltaa kynnystä erityisesti ensimmäisen lapsen saamiseen ja aikaistaa perheen perustamista. Mallissa jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle avataan rahastoon 5 000 euron osuus, joka kasvaa korkoa ja jonka varat vapautuvat käyttöön silloin, kun henkilö varttuessaan saa oman lapsen.

Kyllä. Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat syntyvyyteen suhteessa niiden kokoon: mitä suurempi kannustin, sitä suurempi vaikutus. Väestöliiton mallinnuksen mukaan Vauvarahasto voisi parhaimmillaan mahdollistaa yli 17 000 vauvaa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa Vauvarahastoa ei olisi käytössä. Tämä tarkoittaisi, että suomalaiset keskimäärin saavuttaisivat toivomansa lapsiluvun, noin kaksi lasta. Kannustimet eivät yksin ratkaise kaikkea, mutta ne ovat yksi keskeinen osa kokonaisuutta.

Kyllä, syitä on monia: esimerkiksi sopivan kumppanin puute, elämäntyyli, opinnot ja ura. Taloudellinen tilanne on kuitenkin yksi keskeisistä esteistä erityisesti ensimmäisen lapsen hankinnalle, ja siihen voidaan vaikuttaa suoraan. Tutkimusten mukaan korkeatuloiset suomalaiset parit lapsiperheellistyvät huomattavasti todennäköisemmin kuin matalatuloiset saman ikäryhmän parit, mikä kertoo taloudellisen turvan merkityksestä päätöksenteossa.

Pitkällä aikavälillä syntyvyyden laskun kustannukset ylittävät selvästi tarvittavat panostukset. Laskelmiemme mukaan Vauvarahastoon tarvittavat investoinnit olisivat alle prosentin esimerkiksi eläkkeiden vuosittaisista kustannuksista. Lapsiin investoiminen on investointi tulevaisuuden veronmaksajiin ja samalla viesti siitä, että ikääntyvä Suomi panostaa tuleviin sukupolviin. Kyse on ennaltaehkäisevästä ratkaisusta, ei pelkästä kuluerästä.

Ei. Ehdotus pohjautuu tutkimustietoon, ja sen kehitystä on rahoittanut Sitra osana pyrkimystään rakentaa kestävää ja uudistumiskykyistä Suomea. Hanke ei tue mitään puoluepoliittista linjaa vaan tarjoaa keskustelunavauksen Suomen väestökehityksen haasteisiin.

Erilaisia taloudellisia kannustimia on kokeiltu useissa maissa, kuten Espanjassa, Australiassa ja Kanadassa. Vauvarahasto eroaa kuitenkin merkittävästi näistä: varojen kartuttaminen korkoa korolle vuosikymmenten ajan ja ylisukupolvisuus tekevät mallista kansainvälisesti ainutlaatuisen.

Vauvarahasto on suunnattu niille, jotka jo toivovat lasta mutta epäröivät taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Sen on tarkoitus kompensoida lastensaannista vanhemmille koituvia kuluja. Malli ei korvaa lapsettomuushoitoja, joiden julkinen rahoitus on jatkossakin tärkeää, eikä muuta lapsettomien asemaa. Tahattomasti lapsettomien kokemus on tärkeä, ja hankkeen tarkoitus ei ole lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Samalla on kuitenkin tärkeää tarjota vanhemmille nykyistä parempaa taloudellista tukea pikkulapsiperhevaiheeseen. Päätös haluta tai olla haluamatta lapsia on aina jokaisen oma.

Ei. Kyse on mahdollistamisesta, ei ohjaamisesta. Emme pyri muuttamaan kenenkään arvoja, toiveita tai elämäntapaa, vaan poistamaan esteitä niiltä, jotka haluavat lapsen mutta kokevat riskit liian suuriksi.

Suomen syntyvyyden lasku johtuu erityisesti siitä, että esikoisia syntyy myöhemmin tai ei lainkaan. Tutkimusten mukaan taloudellinen tilanne on yksi keskeisistä esteistä juuri ensimmäisen lapsen hankinnalle. Vauvarahasto madaltaa tätä kynnystä ja aikaistaa perheen perustamista. Kun varat vapautuvat oman lapsen syntyessä, tuki kohdistuu juuri siihen elämänvaiheeseen, jossa taloudelliset paineet ovat tyypillisesti suurimmat.

Kolme asiaa: 1) tutkimusperustaisuus, 2) ylisukupolvisuus ja varojen kartuttaminen, jotka tekevät mallista kansainvälisesti ainutlaatuisen, 3) pitkäjänteisyys, joka tukee sukupolvien välistä solidaarisuutta ja viestii tulevien sukupolvien arvostuksesta. Ehdotuksen on kehittänyt Väestöliitto ja sen kehitystä on rahoittanut Sitra.

Mallissa jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle avataan rahasto-osuus tulotasosta riippumatta. Tämä lisää tasa-arvoa, sillä matala- ja keskituloiset kokevat taloudelliset riskit perheellistymiseen liittyen selvästi suurempina kuin korkeatuloiset.

Syntyvyyden muutosten vaikutukset väestömäärään näkyvät 25–75 vuoden viiveellä – aikajänteellä, jolla vuosien 2030 ja 2050 päästötavoitteet on jo asetettu. Tutkijat Budolfson ja Spears (2021) ovat osoittaneet, että jopa maailmanlaajuisella syntyvyyden voimakkaalla laskulla olisi vain pieni vaikutus päästöihin. Syntyvyys on vuoden 2010 jälkeen laskenut lähes kaikkialla maailmassa ennakoitua nopeammin, ja nykyisten ennusteiden mukaan maailman väestömäärä kääntyy laskuun 2050–2080-luvuilla.

Päivitämme tätä Q&A:ta viestintäkampanjan edetessä. Yhteydenotot: viestinta@vaestoliitto.fi

Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta

Vauvarahasto tarvitsee laajan tuen edetäkseen. Allekirjoita aloite ja jaa viestiä.

Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta

Vauvarahasto on tarkoitettu keskustelunavaukseksi päättäjille, tutkijoille ja kaikille perhemyönteisen Suomen rakentamisesta kiinnostuneille. Jaa viestiä somessa ja aloita keskustelu – jokainen puheenvuoro merkitsee.