Väestöliitto · 2026

Vauvarahasto –
maailman kunnianhimoisin
perhepolitiikka

Vauvarahasto on Väestöliiton ehdotus Suomen syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi. Jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle avataan 5 000 euron osuus rahastoon – varat vapautuvat käyttöön silloin, kun lapsi itse saa oman lapsen. Kansainvälisesti ainutlaatuinen malli pohjautuu tutkimustietoon taloudellisten kannustimien syntyvyysvaikutuksesta.

Tutustu konseptiin → Tue aloitetta

1,30

Kokonaishedelmällisyys Suomessa 2025

−⅓

Syntyvyyden lasku vuoden 2010 tasoon nähden

2,1

Väestön uusiutumiseen tarvittava taso

38 800 €

Vauvarahaston tuki kolmilapsiselle perheelle

Tutustu kokonaisuuteen

Mitä Vauvarahasto sisältää?

Osa 1–2

Ongelma & syyt

Syntyvyys on laskenut historiallisiin lukemiin. Miksi näin käy – ja miten tulot liittyvät siihen?

Osa 3

Perhepolitiikan historia

Suomi on aina ollut edelläkävijä. Vauvarahasto jatkaisi tätä perinnettä 2020-luvulla.

Osa 4

Vauvarahasto-konsepti

5 000 € sijoitetaan jokaisen lapsen puolesta. Miten se toimii – ja kuinka paljon se vaikuttaa?

Tue aloitetta

Allekirjoita & jaa

Vauvarahasto tarvitsee laajan tuen. Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta.

Osa 6

Työpaperi & media

Tutkimus, haastattelut ja artikkelit Vauvarahastosta.

Ongelma & syyt

Suomen syntyvyys on laskenut historiallisiin lukemiin. Miksi näin tapahtuu – ja mitä sille voidaan tehdä?

Osa 1 · Ongelma

Syntyvyys on kriisissä – Suomi laskun kärkimaa

Suomen syntyvyys on laskenut kolmanneksella vuosituhannen alusta – EU:n jyrkin lasku. Vuonna 2024 saavutettiin aallonpohja: kokonaishedelmällisyysluku 1,25, joka jäädessään trendiksi tarkoittaisi joka kolmannen toivotun lapsen jäämistä haaveeksi.

Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa (TFR) – historiallinen kehitys

1,87

Huippuvuosi 2010

Vuosisadan alussa syntyvyys nousi kaikkien lapsilukujen kohdalla, ja oli korkeimmillaan vuonna 2010.

1,30
TFR 1,25 aallonpohja 2024
Vuonna 2024 kirjattiin historian alhaisin luku 1,25 ja sen jälkeen syntyvyys on ollut hyvin alhainen, 1,3 paikkeilla. Lasku on ollut Euroopan nopeimpia.

−⅓

Syntyvyyden lasku vuoden 2010 huipusta

Suomalaiset haluavat keskimäärin noin kaksi lasta – mutta yhä harvempi saavuttaa tavoitteensa. Syntyvyyden kuilu tarkoittaa vuosittain kymmeniätuhansia toivottuja lapsia, jotka jäävät haaveiksi.
Perhebarometri 2022

7 / 27

Sijalla EU:n alhaisimpia 2024

Suomi oli vuonna 2024 EU:n 7. matalin syntyvyysmaa (1,25), alle EU-keskiarvon 1,34.
Eurostat, 2024

Investoiminen lapsiin on taloudellisesti perusteltua: Syntyvyyden kriisin pitkän aikavälin kustannukset ylittävät selvästi tarvittavat panostukset. Julkinen tuki virtaa nyt nuoremmilta sukupolvilta vanhemmille – tarvitaan myös panostusta tuleviin sukupolviin.

Osa 2 · Syyt

Miksi syntyvyys laskee – ja tulojen merkitys

Syntyvyyden kriisi on moniulotteinen ilmiö. Ihmiset haluaisivat enemmän lapsia kuin he lopulta saavat. Tällöin este on usein rakenteellinen ja taloudellinen, ei arvoihin liittyvä.

💰

Taloudelliset esteet

Lapsen saaminen ja kasvattaminen on merkittävä taloudellinen investointi. Asumiskustannukset, ansiotason menetys vanhempainvapaalla ja epävarmuus tulevasta jarruttavat perheellistymistä.

⏰

Myöhentynyt perheellistyminen

Kouluttautuminen, urakehitys ja asunnon hankinta siirtävät perheen perustamista. Mitä myöhemmin aloitetaan, sitä enemmän biologiset tekijät rajoittavat lapsilukua.

🧬

Täyttymättömät haaveet

Suomalaisten miesten ja naisten ihanteellinen lapsiluku on noin kaksi – mutta yhä useampi jää tavoitteestaan. Kysymys ei ole haluamisesta, vaan mahdollistamisesta.

Tulojen ja syntyvyyden yhteys

Tuloerot näkyvät lastensaannissa

Korkeatuloiset suomalaiset saavat esikoisensa huomattavasti todennäköisemmin kuin saman ikäryhmän matalatuloiset. Taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisistä esteistä erityisesti ensimmäisen lapsen hankinnalle.

Riittävän suuri kannustin ratkaisee

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että taloudelliset kannustimet vaikuttavat syntyvyyteen suhteessa niiden kokoon – mitä suurempi kannustin, sitä suurempi vaikutus. Vauvarahasto on rakennettu tämän logiikan pohjalle.

Perhepolitiikan historia

Suomi on aina ollut perhepoliittinen edelläkävijä. Vauvarahasto jatkaisi tätä kunniakasta perinnettä.

Osa 3 · Historia

Suomi on aina ollut perhepoliittinen edelläkävijä

Pohjoismaat – ja Suomi erityisesti – ovat historiallisesti johtaneet perhepolitiikan kehitystä maailmassa. Meillä on sekä perinne että rohkeus olla innovaatioiden kärjessä.

Historiasta nykypäivään
Suomalainen vauva 1940-luvulla ja 2020-luvulla – sama unelma, uusi mahdollisuus.

1937

Äitiyspakkaus

Suomi lanseerasi maailman ensimmäisen äitiyspakkauksen – fyysisen paketin, joka sisälsi kaikki tarvittavat tavarat vastasyntyneen hoitoon. Innovaatio herätti kansainvälistä ihastusta ja on edelleen ainutlaatuinen.

1948

Lapsilisä

Universaali lapsilisä otettiin käyttöön kaikille alle 16-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tavoitteena oli tasata lapsiperheiden taloudellista taakkaa koko yhteiskunnan voimin.

1974

Isyysvapaa

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa ottamassa käyttöön isälle suunnatun vanhempainvapaan. Tasa-arvoinen vanhemmuus kirjattiin yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi.

1985

Kotihoidontuki

Kotihoidontuki mahdollisti vanhemmille jäädä kotiin hoitamaan alle 3-vuotiasta lasta päivähoitoon siirtymisen sijaan – lisäten perheiden valinnanvapautta.

1996

Subjektiivinen päivähoito-oikeus

Subjektiivinen oikeus päivähoitoon laajennettiin koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia – ei enää vain työssäkäyvien vanhempien lapsia. Uudistus vahvisti lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja vapautti vanhemmat tekemään työ- ja perhevalintoja joustavammin.

2022

Perhevapaauudistus

Pohjoismaisten mallien innoittamana toteutettiin mittava perhevapaauudistus, joka jakoi vapaat tasaisemmin vanhempien kesken ja lisäsi joustoa perheille.

2027 →

Vauvarahasto – seuraava askel?

Miksi Suomi ei voisi olla perhepoliittisen innovaation kärjessä 2020-luvulla? Vauvarahasto jatkaisi historiallista perinnettä – mutta uudella, taloustieteeseen pohjautuvalla logiikalla. Maailman ensimmäinen sijoituspohjainen syntyvyysohjelma.

Vauvarahasto – miten se toimii?

5 000 € sijoitetaan jokaisen lapsen puolesta syntymähetkellä. Näin konsepti rakentuu.

Osa 4 · Konsepti

Vauvarahasto – mitä ehdotetaan?

Perusidea yhdellä lauseella

Valtio avaa jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle 5 000 euron osuuden rahastoon. Varat sijoitetaan ja kasvavat vuosikymmeniä – ja vapautuvat käyttöön ainoastaan silloin, kun lapsi itse saa oman lapsen Suomessa. Ylisukupolvinen rakenne tekee mallista kansainvälisesti ainutlaatuisen.

1

👶

Lapsi syntyy

5 000 € korvamerkataan jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle syntymähetkellä.

2

📈

Sijoitus kasvaa

Varat sijoitetaan markkinaindeksiin. Tavoitteena 4 % realituotto vuodessa (6 % bruttotuotto, 2 % inflaatio-odotus).

3

💰

Vauvabonuksen lunastus

Varat lunastetaan ainoastaan, kun henkilö saa lapsen Suomessa. Kannustin on suuri ja konkreettinen.

4

🔄

Käyttämättömät varat kiertävät

Mikäli lapsia ei synny ennen 35 ikävuotta, varat palautuvat Vauvarahastoon uusille lapsille.

Kolme periaatetta

① Kohdistuu ensimmäiseen

Suurin kannustin on ensimmäisessä lapsessa, jossa kynnys on korkein.

② Riittävän suuri

Kannustin on mitoitettu vaikuttamaan – ei kosmeettinen lisä vaan elämää muuttava summa.

③ Aikaistaa perheellistymistä

Malli ohjaa perheen perustamista aiempaan ikävaiheeseen, mikä kasvattaa toteutunutta lapsilukua.

Bonusten koko per vanhempi (4% realituotto, 6% bruttotuotto)

Ensimmäinen lapsi

13 000

euroa per vanhempi

Maksetaan 70% rahaston kertyneestä arvosta ensimmäisen lapsen syntyessä. Suurin yksittäinen kannustin – elämää muuttava summa nuorelle perheelle.

Toinen lapsi

3 700

euroa per vanhempi

Maksetaan 70% jäljellä olevasta rahaston arvosta toisen lapsen syntyessä. Merkittävä kannustin myös toiseen lapseen.

Kolmas lapsi

2 700

euroa per vanhempi

Maksetaan loput rahaston jäljellä olevasta arvosta kolmannen lapsen syntyessä. Kolmannen lapsen kynnys madaltuu merkittävästi.

Kolmen lapsen perheelle yhteensä (molemmat vanhemmat)

*Viitteellinen laskelma · 19 400 € per vanhempi · inflaatiokorjattu

38 800 €

💬

"Siinä missä äitiyspakkaus syntyi suomalaisesta tarpeesta ja levisi maailmalle, Vauvarahasto voisi olla seuraava kansainvälisesti kiinnostava suomalainen perhepolitiikan innovaatio."

Tiina Ristikari · Toimitusjohtaja, Väestöliitto

💬

"Kyse ei ole niinkään haluttomuudesta, vaan taloudellisesta epävarmuudesta, joka lykkää tai pahimmillaan estää päätöksen. Oikein kohdennettu taloudellinen tuki vaikuttaa syntyvyyteen."

Anna Rotkirch · Tutkimusprofessori, Väestöliitto

🤝

Yhteistyössä

Väestöliitto & Sitra

Sitra on rahoittanut mallin kehitystä osana pyrkimystään rakentaa kestävää ja uudistumiskykyistä Suomea.

📊

~2,0 / +15k

TFR 2060-luvulla & yli 15 000 lisäsyntymää

Simulaation mukaan Vauvarahasto nostaa TFR:n ~2,0 tasolle 2060-luvulle mennessä. Väestöliiton mallinnuksen mukaan parhaimmillaan yli 15 000 lisäsyntymää vuodessa – mikä tarkoittaisi suomalaisten saavuttavan toivomansa noin kahden lapsen lapsiluvun. (Väestöntutkimuslaitos & Stepan Zaretckii, 2026)

💵

Kestävä

Taloudellinen kestävyys

Vastaavia malleja on kokeiltu Australiassa, Espanjassa ja Kanadassa, joissa ne tutkitusti nostivat syntyvyyttä. Vauvarahasto eroaa näistä merkittävästi ylisukupolvisuudellaan – varat eivät vapaudu täysi-ikäisyydessä, vaan vasta oman lapsen syntyessä. Nykysyntymillä sijoituskustannus on noin 280 m€ vuodessa – alle 20 % nykyisistä lapsilisistä.

🌍

Kansainvälinen

Globaali näkyvyys ja PR

Vauvarahasto herättäisi kansainvälistä huomiota. "Lottovoitto syntyä Suomeen" -narratiivi vahvistaisi Suomen brändiä perhe- ja lapsimyönteisimpänä maana maailmassa.

🤝

Kulttuuri

Kulttuurinen muutos

Ohjelma aktivoisi yhteiskunnallisen keskustelun perheellistymisestä. Haasteista vaikeneminen ei ole ratkaisu – Vauvarahasto toisi perheen perustamisen yhteiskunnan keskiöön.

Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta

Vauvarahasto tarvitsee laajan tuen edetäkseen. Allekirjoita aloite ja jaa viestiä.

Ole mukana muuttamassa tulevaisuutta

Vauvarahasto on tarkoitettu keskustelunavaukseksi päättäjille, tutkijoille ja kaikille perhemyönteisen Suomen rakentamisesta kiinnostuneille. Jaa viestiä somessa ja aloita keskustelu – jokainen puheenvuoro merkitsee.